http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/05/872377

"Vaimoaan pettänyt 30-vuotias mies kivitettiin kuoliaaksi Iranissa, mutta pettämiseen osallistunut nainen säästyi tuomiolta. Viranomaisten mukaan aviorikokseen osallisena ollut nainen armahdettiin, koska hän katui tekoaan."

   Islamilaisen opin mukaan ihminen kykenee erottamaan oikean ja väärän toisistaan ja tämän takia ihmisillä on velvollisuus käyttää järkeään tehdessään moraalisia valintoja. Kuten aina, hyvät ihmiset palkitaan ja pahoja ihmisiä rangaistaan, mutta kuitenkin jossain pitäisi mennä se raja millä tavalla 'huonoa'  ihmistä rangaistaan. Aina kun lukee näitä kivityksiä on mielessä kysymys "Miten tuollainen voidaan sallia ja mitä järke koko touhussa on?".
   Uutisessa mietitytti se, että koska nainen katui tekoaan sai hän pitää henkensä, mutta miksi mies ei vaikka valehdellut katuvansa ja olisi näin ollen säästänyt henkensä. Tietenkin aviorikos on syntiä mutta ei siinä ketään tarvisi alkaa kivittämään ja tappamaan.
   "Käytettyjen kivien tulee olla niin suuria, että ne surmaavat tuomitun välittömästi. "  tuolla kivien valinnalla näköjään pyritään lievittämään syytetyn tuskia ja pyritään antamaan tuomioon inhimillisyyttä, mutta millä järjen äänellä edes tuo kivien valinta saa kivityksen kuulostamaa inhimilliseltä ja sallitulta.
  Uutisesti teki hieman poikkeavan se, että kivityksen kohteena oli naisen sijasta mies, kun yleensä saa lukea siitä kuinka nainen kivitettii kuoliaaksi pettämisen seurauksena.
( http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2008/10/nainen_kivitettiin_kuoliaaksi_somalias... )

Arabi:

  Eli arabialaiset ovat ovat suuri seemiläinen etninen ryhmä, ahtaammassa merkityksessä arabeja ovat vain Arabian niemimaalla asuvat "varsinaiset arabit", ja laajemmassa merkityksessä kaikki arabiankieliset kansat.
Uskonnoltaan suurin osa arabeista on muslimeja ja pieni, pääosin Palestiinassa, Libanonissa ja Egyptissä elävä vähemmistö on kristittyjä.

Arabialue:

Uskoisin, ettö arabialueella- ja maailmalla tarkoitetaan joko Arabian niemimaata tai kaikkia Arabiliittoon kuuluvia valtioita. Mutta kun puhutaan arabialueesta maantieteellisesti on kyseessä Arabian niemimaa, johon kuuluu muum muassa Saudi-Arabia, Kuwait, Jemen ja Oman.
Tosin etnisisesti arabialue voi kattaa laajemman alueen, jolloin alueeseen kuuluisiLähi-Idän ja Pohjois-Afrikan valtioita.

Arabikulttuuri:

Islamin usko kuuluu vahvasti arabikulttuuriin ja se on myös erittäin näkyvää ja osa elämäntapaa. Arvot tärkeitä, perhe ja suku ovat tärkeitä ja suvun kunniaa tulee puolustaa. Ruoka on ehkä keskeisimpänä asiana koko arabikulttuurissa.
arabien valtauskonto on islam, kaikki ei ole islamin uskosia vaan esimerkiksi kristinuskoa esiintyy ja islamin uskosille arabeille islam on elämäntapa eikä vain uskonto.

A.K

lähde:
muistiinpanot, oppikirja, monisteet.

Yleistä:

- Noin 15milj. kannattajaa Israelissa, Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaa hajaantuneena
- Juutalaisuuden vaikutus historiaan merkittävämpi kuin kannattajamäärä
- Vaikutus Kristinuskon ja Islamin syntyyn
- Ei ainoastaan uskonto vaan myös samaistumista juutalaiseen kansaan ja kulttuuriin
- Juutalaisuuden määrittelystä eri näkemyksiä

Keskeiset symbolit:

-Davidin tähti:
   * Myöhäinen symboli
   * Kuvastaa Jumalan hallintovaltaa kaikkialla maailmassa

- Menora:
   * Temppelin kynttilänjalka
   * Symboloi Juutalaisten yhtenäisyyttä

- Laintaulut

Opin keskeisiä piirteitä:

- Monoteismi = Uskonnollinen näkemys, jonka mukaan on olemassa vain yksi jumala
- Rakkaus Jumalaan ja lähimmäisen rakkaus keskeistä
- Ihmisen tehtävänä noudattaa jumalan tahtoa, joka ilmenee Toorassa (= juutalaisten käyttämä nimitys viidestä Mooseksen kirjasta)
- Juutalaiset ovat jumalan valittu kansa
- Israelin valtio on luvattu maa
- Messias-odotus:
   * Messias vapauttaa pahasta ja tuo rauhan maailmaan
- Juutalaisuus on jakautunut eri suuntauksiin

Juutalaisten historia:

- Noin 2000-1500 eaa.
- Ajatus yhden jumalan palvomisesta
- Kantaisänä Abraham, jonka kanssa Jumala solmi liiton (myös Kristittyjen ja muslimien kantaisä.)

- Egyptin orjuus
 -> Mooses
  -> Kymmenen käskyä
   -> Erämaa vaellus
    -> Luvattu maa (nykyinen Israel)
     -> Kuningas David (Kuningas aika n.1000eaa.)
      -> Kuningas Salomo,jonka temppelistä tuli uskonnon keskus
       -> Valtakunta hajoaa Salomonin jälkeen noin 926eaa. Seurauksena Pohjoisvaltio Israel ja Etelävaltio Juuda
         -> Asyrian valloittaa Israelin 722eaa. ja Babylonia tuhoaa/valloittaa Judan 587eaa. Josta seurasi temppelin tuhoutuminen
           -> Juudan kansa Babyloniaan pakko siirtolaisuuteen
             -> Vanhoja testamentin kirjoja kirjoitetaan, Juutalaisuuden syntyminen nykymuodossa
               -> Paluu pakkosiirtolaisuudesta ja uuden temppelin rakennus. VT:n keskeisimmät kirjat muotoutuivat 538eaa.
                  -> 63eaa.: Roomalaiset miehittivät Israelin
                    -> 70jaa.: Juutalaiskapina -> Roomalaiset hävittivät Jerusalemin ja tuhoavat temppelin. Alkaa Diaspora (= Juutalaisten hajaannus ympäri maailmaa)
                      -> 300-1800-luvulla jaa.: Diasporassa eläminen, Juutalaisten vainoja
                       -> 1800-luvulla jaa.: Paikallisia vainoja eri maissa. Juutalaiset saavat kansalaisoikeudet monissa Euroopan maissa. Sionismin synty ( = halu palata takaisin luvattuun maahan)
                         -> 1900-luvulla jaa.:  Toinen maailmansota ja juutalaisten joukkotuhoaminen vainoissa

- Vuonna 1948 Israelin valtion perustaminen

Juutalaisten uskonnollista elämää:

Rukous:
- Kotona ja Synagogassa
- Tavallista kolme rukoushetkeä päivässä

Sapatti eli pyhäpäivä ( lauantai):
- Alkaa perjantai-iltana ja loppuu lauantai-iltana
- Kynttilöiden sytytys, Synagogassa käyminen, sapattiateria, lepääminen
- Naisten keskeinen osa sapatin vietossa

Elämän käännekohtiin liittyvät rituaalit:
- Syntymän hetkellä rukoileminen
- 8päivän iässä pojilla ympärileikkaus ja nimenanto
- Uskonnollinen täysi-ikäisyys pojilla 13-vuotiaana (Bar Mitsva = käskyn poika), tytöillä 12-vuotiaana (Bat Mitsva =  käskyn tyttö)
- Häät
- Hautajaiset

- Juutalaisuus tulee myös aika ajoin erillaisissa medioissa ja eri yhteyksissä esille ja se on myös ollu sorrettu uskonto joten tuon takia sen on itselleni omalla tavallaan hyvin kiinostava ja monipuolinen uskonto. Mielestäni Juutalaisuudessa on mielenkiintoisia asioita, kuten Bar/Bat Mitsva, myös heidän historiansa on hyvin väririkas ja se varmaa tuo myös oman mielenkiintonsa ks. uskontoa kohtaan.

A.K

lähde:
vanhat monisteet/muistiinpanot sekä oppikirja

Historia ja esiintyminen:

- Japanin alkuperäinen, etninen uskonto
- Uskonnollisuudelle Japanissa on tyypillistä synkretismi:
    * Shintolaisuus saanut vaikutteita mm. Buddhalaisuudesta, Taolaisuudesta ja KF:sta
- Shintolaisuuden asema Japanissa on vaihdellut historian kuluessa
- 1800-luvulle asti taisteli asemastaan Buddhalaisuuden kanssa
- 1800-luvun puolivälissä:
   * Jakautui eri suuntiin
   * Shintolaisuudesta valtionuskonto, 'valtioshinto' keisarin ympärille
   * Alamaisten ehdoton kuuliaisuus keisaria kohtaan, keirasin vallan vahvistaminen myytellä
 - Toisen maailmasodan jälkeen valtionsinto menetti asemansa

Shintolaisuuden keskeisiä piirteitä:

 - 'Shinto' eli 'Jumalan tie'
- Ei perustajaa, eikä virallista pyhää kirjallisuutta
- Mytologiaa koottu 'Nikonshok' ja 'Kajik'- teoksiin, ohejita rituaaleihin 'Engishik' - teoksessa
- Suhde luontoon on hyvin keskeinen
- Kamien palvonta. Kami = Jumala/ Jumalatar tai persoonaton voima/henki
- Kaikille yhteisenä jumalana auringonjumalatar Amaterasu Omikami
- Riisinviljelyyn ja kalastamiseen liittyvät riitit keskeisiä
- Kodeissa Shintolainen jumalahylly Buddhalaisten esi-isien hyllyn ohella
- Amulettien uskotaan suojelevan ihmisiä
- Elämänkaareen liittyviä rituaaleja:
   * Syntymä, nimenanto, ensimmäinnen temppelissä käynti, aikuistumis rituaalit ja häät

Shintolaisuuden vaikutus Japanin yhteiskuntaan ja kulttuuriin:

- Tapakulttuuri
   * Avioliitto
   * Nimenanto
   * Juhlat
- Valtiolliset symbolit (lippu)
- Japanin etninen eli kansallinen uskonto
- Kamien palvonta -> Yhteinen jumala kaikille shitnolaisille on auringonjumalatas
- Shintolaisuutta voi harjoittaa vain Japanissa
     -> muutto pois Japanista
              -> ei harjoita enään Shintolaisuutta
- Vaikutukset Buddhalaisuudesta, Taolaisuudesta ja Kungfutsesta
- Varsinaista pyhää kirajllisuutta ei ole. Mytologia kuitenkin 700-luvulla jKr. koottu kahteen teokseen
        -> Nikonshokiin ja Kojikiin
- 1800-luvulla Shintolaisuudesta Japanin valtionuskonto
- Keisarin virkaanasettaminen tapahtuu Shintolaisin menoin
- Shintolaisuuteen kuuluu luonnon kunnioitus
- Yksi tärkeimmistä Shintolaisuuden lahkoista on Tenri-Kyo

A.K

Lähde:
Lukion uskonto 4 (uskontojen virta)

Buddhalaisuus:

- Syntyi viimeistään 300-luvulla  eKr. Pohjois-Intiassa (protestina hindulaisuudelle)
- Hävisi Intiasta 1100-luvulla Islamin tulon myötä.
- Levinneisyys:
   * Kaakkois-Aasia (Sri Lanka, Myanmar, tahaimaa...)
   * Keski-Aasia (Himalajan seutu, Tiibet, Kiina, Japani..)

- Luokitellaan uskonnoksi, mutta Buddhalaisuuden näkemys jumalista ei vastaa (ainakaan kapeaa) uskontoluokitteluja.
- Buddha = "Täysin hereillä oleva"

Buddhalaisuuden kehitys:

- Buddhan eli Siddhartha Gautaman elämä ja opetukset.
- Gautaman kuoleman jälkeen Buddhalaisuus levisi nopeasti Intiassa, mutta sen ajatukset koettiin uhkana Hindulaisuudelle.
- Intiasta ajatukset levisivät Sri Lankaan ja Kaakkois-aasiaan.
- Intiassa Buddhalaisuus oli keskittynyt luostarikeskuksiin.
- Myöhemmin levisi myös keski-Aasiaan.
- Aluksi oppi (Buddhan opetukset) levisivät suullisena perimätietona, mutta uskonnon vakiintuessa oikeaa oppia pyrittiin määrittelemään kokouksissa ja alattiin kirjoittaa ylös.

Buddhalaisuuden pyhä kirjallisuus:

- Tipitaka (tripitaka) = "kolme koria" -> Jaettiin "kolmeen koriin" kolmen aihepiirin mukaan

    1. Luostarisäännöt (eettisiä ohjeita munkeille ja nunnille)
    2. Buddhan opetukset
    3. Buddhalaisuuden opin selitystä

- Eri Buddhalaisuuden suuntauksissa eroja pyhän kirjallisuuden laajuudessa ja sisällössä.

Buddhalaisen opin keskeiset piirteet:

- Ei yksittäistä opillista auktoriteettiä, mutta joitakin kaikille yhteisiä perusopetuksia.
- Käytännön Buddhalaisuus ei välttämättä vastaa pyhissä teksteissä vastaavaa oppia.
- Jatkuvan muutoksen ajatus on keskeinen:
   * Kaikki maailmassa on jatkuvassa muutoksen tilassa, myös ihminen.

- Neljä jaloa totuutta:
   1. Elämä on epätyydyttävää/kärsimystä
   2. Kärsimyksen syynä "Elämän jano" (kaiken haluaminen)
   3. Kärsimyksestä vapautuu kun "Elämän jano" sammuu (haluaminen loppuu)
   4. Tämä onnistuu seuraamalla jaloa 8-osaista tietä

Kahdeksanosainen tie:

- Viisi ensimmäistä tarkoitettu kaikille
- Kolme viimeistä munkeille

   1. Oikea oivallus:
         *neljän jalon totuuden käsittäminen
   2. Oikea mieli:  
         *himosta, pahuudesta ja julmuudesta vapaat ajatukset
   3. Oikea puhe:  
         *valheista, juoruista, ilkeistä sanoista ja turhasta puheesta pidättäytyminen
   4. Oikea toiminta:  
         * tappamisen, varastamisen ja kielletyn sukupuoliyhteyden välttäminen
   5. Oikea elinkeino:  
         *verenvuodatusta  sisältävästä tai eläimiä vahingoittavista ammateista pidättäytyminen
   6. Oikea pyrkimys:  
         *pahojen tunteiden hävittäminen ja hyvien herättäminen
   7. Oikea valppaus:  
         *tietoisuus ruumiistaan, tunteistaan, mielestään jne.
   8. Oikea keskittyminen

Buddhalaisuuden ja Hindulaisuuden yhteisiä piirteitä ja eroaivuuksia:

- Yhteistä:
   * Syntynyt Intiassa
   * Usko karman lakiin (tosin Buddhalaisuudessa karma ei ole kohtalonomaista)
   * Ihminen osa jatkuvaa olemassaolevan prosessia
   * Ihminen pelastaa itsensä
   * Ahmisa - periaate

- Eroja:
   * Jumalten rooli hindulaisuudessa
   * Ei sielua Buddhalaisuudessa (jälleensyntymä / sielunvaellus)
   * Kastijärjestelmän kritiikki Buddhalaisuudessa

Buddhalainen elämäntapa:

- "Kolmen jalokiven" eli perusasian korostaminen:
   1. Valaistuminen eli Buddha
   2. Oppi eli Dharma
   3. Ryhmien yhteisö eli Sangha

- Luostarit hengellisyyden keskuksina
- Munkit toimivat rituaalien suorittajina, heidän toimeentulonsa lahjoitusten varassa
- Myös pyhinvaellukset kuuluvat Buddhalaisuuteen
- Buddhalaisia mietiskely tekniikoita on satoja
     -> Jaetaan kahteen pääluokkaan:
             1. Hiljentymisen harjoittaminen
             2. Oivallusmenetelmä

Buddhalaisuuden suuntaukset:

- Theravada:
   * Edustaa konservatiivista Buddhalaisuutta
   * Kutsutaan myös nimellä "hinajana" -> pieni vaunu (alunperin pilkka nimitys)
   * Theravada - suuntauksen kannattajat katsovat edustavansa alkuperäistä Buddhalaista oppia
      -> Siddhartha Gautaman opetukset
      -> Koottu tripitaka

 - Theravada-suuntauksen mukaan tavallisesta buddhalaisesta voi tulla valaistunut eli arhat
       -> Arhatit ovat hyvän elämän esikuva

- Mahajana:
   * Esiintyy; Tiibetissä, Kiinassa ja Japanissa
   * Sana "mahajana" tarkoittaa suurta vaunua
   * Mahajana-Buddhalaisuuden mukaan Siddhatra G. lisäksi on ollut ja tulee olemaan muitakin buddhia ja bodhisattvoja
  * Ihmisen mahdollista päästä bodhisattvaksi, joka voi puolestaan opastaa muita matkalla kohti valaistumista
       -> Bodhisattva on buddhalaisen käsityksen mukaan pässyt eroon tunteistaan

- Chan-Buddhalaisuus:
   * Perustuu buddhalaiseen legendaan
   * Chan-bud. mukaan opetus ja kommunikaatio tapahtuu sanojen tuolla puolen, suoraan ihmiseltä toiselle

- Zen-Buddhalaisuus:
   * Syntynyt Kiinassa Chan-Buddhalaisuutena
         -> Japaniin 1100-luvulla jolloin sai nimen Zen-buddhalaisuus
   * Kaksi pääsuuntausta:
      1. Aktiivista harjoittelua -> Erilaisia tehtäviä
      2. Suuntaus opettaa, että pelkkä usko riittää siihen, että ihmisestä tulee buddha

- Vajrajana-Buddhalaisuus:
   * Buddhalaisuus tuli Tiibettiin 600-luvulla intialaisten buddhalaisten lähetystyöntekijöiden tuomana
   * Tiibettin buddhalaisuutta voidaan kutsua joko 'Lamalaisuudeksi' tai 'Vajrajana-buddhalaisuudeksi'
- Vajrajana:
    -> Juuret hindulaisessa tantrismissa
    -> Opin mukaan ihminen on osa kosmosta ja sekä ihminen että kosmos ovat rakenteeltaan kolmitasoisia
    -> 1500-luvulla Tiibetissä alettiin kutsua merkittävintä uskonnolista johtajaa nimellä Dalai Lama
              => Ymmäretään olevan maailmankaikkeuden uskonnollinen opettaja

  
A.K

Lähde: Vanhat muistiinpanot    

Hindulaisuus:

-  Hinduja on n. 841milj. eli n. 13,2% maailman väestöstä.

-  Etninen eli kansallinen uskonto, mutta 1800-luvun lopulla levinnyt myös länsimaihin.

-  Hindulaiset suuntaukset opillisesti hyvin erilaisia:
    * "hindulaiset uskonnot" -käsite kuvaavampi kuin yhdestä uskonnosta puhuminen.

Hindulaisuuden kehitys:

-  Pitkä kehityshistoria yski syy hindulaisuuden monimuotoisuuteen.

 1) VEDA - uskonnon aika:

   * Indus-joen varteen pitkälle kehittynyt korkea kulttuuri (2500ekr.)

     * Lännestä saapuneet paimentolaisheimot (arjalaiset) valloittivat Intian alueen 1900ekr.

   * Arjalaisten monijumalainen uskonto sekoittui alueen alkuperäisen uskonnon kanssa ja syntyi veda-uskonto:

             - Uhrimenot
             - Monijumalaisuus
             - Sanskritin kielen kehitys

2) Klassinen hindulaisuuden kausi (600eKr. - 400jKr.):

   * Pappien, Brahmaanien vallan huippukausi.

   * Vastareaktiona Brahmaanien vallalle, kiertelevät askeetit.

   * Buddhalaisuus ja Jainalaisuus eroavat hindulaisuudesta.

   * Klassinen hindulaisuus nyky hindulaisuuden pohjana

3) Myöhempi kehitys:

   * Monimuotoisuuden kasvun leimallista:
        - Suvaitsevaisuus

   * Mietiskely lisääntyi, temppelikultti ja juhlaperinne voimistuivat, uskonnon filosofinen tarkastelu lisääntyi.

Hindulaisuuden pyhät kirjat:

- Veda-kirjallisuus

    * Arvokkaimmat
    * Syntyivät Veda-kaudella
    * Pitkä suullisuuden traditio aika
    * Sisältää:

     1) Veda-hymnit (vanhin ja arvokkain osa)
          * Pyhien toimitusten ohjeita, rukouksia ja loitsuja.
          * Tärkeimpänä Rigveda:
              - Jumalten ylistyslauluja ja selityksiä todellisuuden luonteesta

     2) Upanisadit
          * Opin muotoilua
          * Uskontofilosofiaa

- Myöhempi kirjallisuus

    * Eeppistö kertomusrunoutta
    * Ramayana --> laaja runokokoelma
    * Mahabharata --> "Intian kansalliseepos", kuuluisin osa Bhagavad Gita

Hindulaisuuden kuva todellisuudesta:

- Syklinen aikakäsitys

- Monistinen näkemys maailmasta:
   * Kaikki perustuu brahmaniin (maailmansielu)

- Kolme tietä pelastukseen

   1) Toiminnan tie:
         - Karman lain tarkka noudattaminen eli oman aseman velvollusiuuksien mukana eläminen

   2) Tiedon tie:
         - Mietiskelyn avulla oivallisuus siitä, että on osa brahmaa

   3) Rakkauden tie:
         - Jumalille omstautuminen
         - Suosittu osa hindulaisuutta

Jumalat:

Brahma
   * Luojajumala
   * Brahmaa ei palvota, vaan pidetään kaiken lähtökohtana

Visnu
   * Ylläpitää maailmaa ja sen järjestystä
   * Avatarat eli ruumiillistumat maailman järjestyksen pelastajina
   * Puoliso Laksimi, vaurauden jumala

Kasti:

- Yhteiskunnallinen luokkajärjestelmä
- Kasteihin synnytään, niitä ei voi vaihtaa
- Kasteihin liittyy rituaalinen puhtaus --> mitä korkeampi, sitä puhtaampi
- Kastit vaikuttavat elämään kokonaisvaltaisesti:
   * Avioliitot kastin sisällä, ammatti, puhtaus, ruota jne.
- Kastijärjestelmä lakkautettiin virallisesti vuonna 1950, tosin edelleen maaseudulla vaikuttaa edelleen voimakkaasti
- Kastijärjestys:
    1. Brahmaanit (Papisto)
    2. Kshatriya (hallitsijat ja korkeat virkamiehet)
    3. Vaishya (maanviljelijät, käsityöläiset, kauppiaat)
    4. Sudra (palvelijat)
    5. Kastittomat

A.K

1) Kristinusko leviää Mongoliassa ripeästi

2) Burkan käytöstä sakkoja tai vankeus

3) Vapaamielisiä alaviitteja syrjitään Turkissa

1)   Juttu on kirjoitettu (Wind-FM:n) Kristillisen perheradion näkökulmasta, joka kertoo tavastaan auttaa kirkkojen kasvamista radion välityksellä.
Kun 19 vuotta sitten kristittyjen määrä mongoliassa oli erittäin alhainen on luku nykyään noin 60 000, Wind-FM:n perustajan ja johtajan mielestä ihmisiä kääntyisi kristiyiksi enemmän mikäli kirkot voisivat ottaa enemmän vastuuta.
  Teksiä ei ole yksistään suunnattu kenellekkään vaan se on "julkinen lausahdus". Tekstissä ilmenee että Wind-FM:n ja Batjargalilla on läheiset suhteet suomeen ja myös se, että tällähetkellä Wind-FM voi kuunnella kolmen maakuntaradion välityksellä, mutta vuoteen 2015 mennessä tavoitteena on että Wind-FM kuuluisi kaikissa Mongolian maakunnissa. Ohejelman saaminen muille asemille ei olisi suuri ongelma jos rahaa olisi enemmän.
  Itse kristinuskoa ei ilmene tekstissä paljoonkaan vaan lähinnä pyritään kertomaan kaikille mikä Wind-FM on ja mikä sen tarkoitus on. Kristinusko pääsee ajoittain esille mutta jää kummiskin hieman 'varjoon'. Koko juttu on hyvin neutraali ja ei herätä ainakaan minussa minkäänlaisia negatiivisiä tuntemuksia joten ainakaan omasta mielestäni tekstissä ei ole mitenkään erikoisia asenteita tai voimakkaasti vääristyneitä ennakkoluuloja.

2)  Burkan käytöstä sakkoja tai vankeutta on kirjoitettu eri maiden ja näiden parlamenttien näkökulmasta. Esimerkiksi Ranska, Belgia ja Italia ovat ottaneet kantaa burkan käytöstä julkisilla paikoilla (kasvojen peittäminen). Teksti on hyvin vahvasti suunnattu kaikille ja varsinkin niille ihmiselle jotka burkaa käyttävät. Jutussa lähinnä kerrotaan meneillä olevasta lakiesityksestä jolla pyritään saaman kielto burkan käytölle, tosi esimerkiksi Afganistanissa burkan käyttö on hyvin yleistä.
  Itse uskontoa ei niinkää noteerata tässä kyseisessä tekstissä vaan enemmänki sitä mitä jotkut maat/parlamentit/eduskunta haluaisivat, muutenkin erillaiset mielipiteet on jätetty vähemmälle. Burka ja sen käyttö herättävät aina kysymyksiä ja vahjova mielipitetiä suuntaan ja toiseen mutta ks. tekstissä suurimmat asenteet ja ennekkoluulot on jätetty pois ja keskitytty vain siihen miten burkan käyttö saataisin laittomaksi ja mitä sen käytöstä julkisella paikalla seuraisi.

3)  "Vapaamielisiä alaviitteja syrjitään Turkissa" on kirjoitettu suurimmaksi osaksi Turkin hallituksen näkökulmasta, sillä juttu kertoo Turkin hallituksen pyrkimyksistä lopettaa alaviittien syrjintä.  Teksti on suunnattu suurimmaksi osaksi Turkkilaiselle väestölle (Kurdit, Sunnit ...) sillä aihe "koskettaa" eniten erilaisia Turkin väestöjä.
Itse uskontoa/uskontojen mielipidettä ei jututssa kerrota vaan enemminkin kerrotaan taustaa ja mistä juttu on lähtenyt liikkeelle.

 
http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite/Ulkomaat/1194640036006/artikkeli/belgia...

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/91285-naisella-burka-miehelle-sakot

http://www.ksml.fi/uutiset/ulkomaat/tunisialaisnainen-sai-sakon-burkasta-ital...

http://www.sansa.fi/uutiset/kristinuskoleviaamongoliassaripeasti.html

http://www.kepa.fi/uutiset/7625/?searchterm=None

A:K

a)  Miten uskonnot vaikuttavat tämän päivän maailmassa?

b)  Pohdi omia lähtökohtiasi tälle kurssille. Miksi opiskelet ja millaisia tavoitteita sinulla on tällä kurssilla?  

c) Millä mielellä aloitat opiskelun?

a) Uskontojen vaikutus tämän päivän maailmassa on suuri ja osittain se saatetaan kokea myös negatiiviseksi asiaksi.
Erillaisten uskontojen erimielisyydet saattavat monesti johtaa sotiin (Palestiina vs. Israel).

b)  Olin jo yläasteella kiinnostunut uskonnosta joten lukiossakin tuli sitten valittua kaikki uskonnon kurssit. Lähtökohtaiset tietoni ovat suhteellisen hyvät sillä olen aina perehtynyt hyvin opiskeltavaan kurssiin. Nytten tarkoituksena olisikin saada nostettua kurssin arvosanaa sopivasti.

c) Opiskelun aloitan avoimin miellin ja mielenkiinnolla. Ja toivon että vanhoista opeistani olisi jotain hyötyä, mutta toivottavasti opin myös jotain uutta.

A.K

Juutalaisuus on yksi vanhimmista vielä nykyään harjoitettavista uskonnoista ja ensimmäisiä monoteistisia uskontoja maailmassa. Kristinusko ja islam ovat syntyneet juutalaisuuden pohjalta, mutta ovat kannattaja määrältään nykyisin juutalaisuutta suositumpia. Esimerkiksi kristillisten kirkkojen jäseniä on maailmassa noin 2,1 miljardia (31% väestöstä) ja muslemeja 1,3 miljardia (19% väestöstä), juutalaisten osuus on noin 13 milj. henkilöä (alle 1% väestöstä). Miksi juutalaisuus sitten luokitellaan edelleen maailman suurten uskontojen joukkoon? Oppien ja kannattajamäärän perusteella on ainakaan itse löydä tähän pätevää vastausta, mutta itselleni mieleen tuli juutalaisuuden jatkuva esillä oleminen. Juutalaisia on vainottu läpi aikojen, useimmiten valtion päämiesten johdolla, joten olen itse tullut tulokseen, että juutalaisia on pidetty yleisesti uhkana hallitsijoille. Tunnetuin näistä vainoista on ehdottomasti holokausti II. maailmansodan aikana. Tuolloin natsit, Hitlerin johdolla, murhasivat noin 5 milj. juutalaista. Vainojen lisäksi juutalaisia löytyy usein elokuvien roolihenkilöistä, ainaki sivurooleina. Tämä ehkä siksi että juutalainen maailma on ainakin itselleni hieman mystinen ja siten kiehtova, joten juutalaisista roolihahmoista tulee usein kiehtovia valkokankaalla. Myös useat tiedemiehet ovat olleet juutalaisia (mm. Sigmund Freud ja Milton Friedman). Juutalaisuuden paikka suurissa maailmanuskonnoissa ei siis selvästikään perustu kannattajamäärään, vaan siihen että juutalaisuus on usein esillä historiassa ja kulttuurissa.

Kosher on hepreaa ja tarkoittaa kelvollista tai puhdasta. Sana yhdistetään lähes automaattisesti juutalaiseen ruokakulttuuriin, mutta myös muilla juutalaisilla esineillä on omia kosher sääntöjä. Kosher-sääntöjen mukaan valmistettu ruoka jaetaan kolmeen ryhmään: basari (lihatuotteet), chalavi (maitotuotteet) ja parve (neutraalit tuotteet: kasvikset, hedelmät, kala, kananmuna ja hunaja). Juutalaisten pyhästä kirjasta Toorasta löytyy lisäksi tarkat ohjeet siihen, mitkä eläimet kelpaavat ruokapöytään. Karjaeläinten pitää olla märähtijöitä, joilla on halkinainen kavio, siipikarjaksi eivät käy petolinnut ja kaloilla pitää olla suomut ja evät. Veren käyttö ruoanlaitossa on ehdottomasti kielletty. Ruoan matka pöytään on myös tarkoin ohjeistettu. Teurastus (shehita) tulee suorittaa niin että yksi pitkä veitsen viilto katkaisee kaulavaltimon, jotta eläin ei kärsi ja veri valuu pois eläimestä. Shehitaa ei voida suorittaa samoilla veitsillä, joilla teurastetaan ei-koshereita eläimiä. Shehitan suorittamista valvoo rabbi, joten riista (itse metsästetty liha) ei kuulu juutalaiseen ruokavalioon.

Kun teuras viimein päätyy keittiöön asti se pitää valmistaa kosher-ohjeita noudattaen. Ensiksi pitää varmistaa että keittiö on kosher-lakien mukainen, joten ruokailu- ja keittovälineet puhdistetaan joko tulessa kuumentaen tai keittämällä niitä vedessä. Keraamisia astioita ei voi niiden rakenteen vuoksi kuitenkaan puhdistaa, joten ne säilötään käyttämättöminä vuoden ajaksi ja korvataan uusilla. Lasiin epäpuhtaudet sen sijaan eivät imeydy ollenkaan, joten ne eivät tarvitse erityistä puhdistusta. Lisäksi ruoan laittoon on varattava omat astiat liha- ja maitotuotteille. näissä astioissa valmistetaan ruokaa aina siitä raaka-aineesta, jolle se on varattu. Astiat tulisi myös meilellään säilyttää eri paikoissa. Myös uuneja ja muita kodinkoneita voi juutalaisessa keittiössä olla kaksi.

Ruokapöydässä ei ikinä tarjoilla liha- ja maitotuotteita samaan aikaan, sillä Tooran mukaan vasikkaa ei saa keittää äitinsä maidossa. Aika, joka liha- ja maitoruokien syönnin välissä tulisi olla vaihtelee eri maiden juutalaisten keskuudessa. Joillekin maidon, voin ja kevyiden juustojen nauttimisen jälkeen saa aloittaa liharuoan syönnin heti, kun suu on huuhdeltu, toiset taas pitävät tunnin tauon niiden välissä. Liharuokien jälkeen maitotuotteita ei kuitenkaan syödä 4-6 tuntiin, sillä liha sulaa hitaasti. Kalaa ei yleisesti sekoiteta lihan kanssa, vaikka sitä syötäisiin samalla aterialla, neutraaleja ruoka-aineita saa sekoitella maito- sekä lihatuotteiden kanssa vapaasti. Kosher-lakeja noudattavat myös välttävät juustoja, joissa on eläinperäinen juoksete.

J.H.

Shintolaisuus on Japanin etninen uskonto. Shintolaisuuden perustajaa ei tiedetä, eikä shintolaisulla ole omaa pyhää kirjallisuutta. Uskonnon nimi shintolaisuus tulee sanasta "shinto", joka tarkoittaa jumalten tietä. Shintolaisuus on ilmeisesti syntynyt 300-500jKr. jolloin Japanissa palvottiin yleisesti esi-isiä ja luonnonvoimia. Juuri ihmisen suhde luontoon onkin edelleen keskiössä shintolaisuuden ominaispiirteistä puhuttaessa. Uskonnon keshittymiseen on vaikuttanut suuresti perinteiset japanilaiset elinkeinot, riisinvieljely ja kalastus, sillä aikojen saatossa japanilaiset ovat turvautuneet shintolaisiin riitteihin pitääkseen riisisatonsa ja kalasaaliinsa suurina.

Japanilaisille uskonto on usein synkretististä, eli he ottavat vaikutteita eri uskonnoista omien tarpeittensa mukaan. Japanissa shintolaisuutta ja buddhalaisuutta pidetäänkin toisiaan täydentävinä. Useimmiten häät vietetään shintolaisia perinteitä noudattaen, koska hedelmällisyys kuuluu shintolaisiis arvoihin, kun taas hautajaismmenoja ohjaa buddhalainen pappi, koska heidän uskotaan osaavan huolehtia kuolleista parhaiten. Lisäksi useimmissa kodeissa on kaksi uskonnon harjoittamiseen käytettävää hyllykköä, toinen buddhalainen esi-isien hylly ja toinen shintolainen jumalhylly. Buddhalaisessa hyllyssä säilytetään laattoja, joihin on kaiverrettu esi-isien nimet, ja jumalhyllyssä on pieniä kuppeja riisiä, jota uhrataan kameille (jumalolento). Shintolaisuus liittyy japanin kulttuuriin niin keskeisesti, ettei sitä voi harjoittaa Japanin ulkopuolella laisinkaan (eivät edes japanilaiset sukujuuret omaava henkilö).

Japanilaiset kysyvät ongelmiinsa useimmiten apua esi-isiltään ja pyytävät henkien suojesta vaikeissa tilanteissa. Henkien apua pyydetään esimerkiksi synnytyksessä ja lapsen nimen valinnassa. Shintolaisuudessa keskeistä on pyrkimys onnelliseen elämään, jonka voi saavuttaa osallistumalla oikein suoritettuihin rituaaleihin ja kantamalla amuletteja, joiden uskotaan myös suojelevan ihmistä pahalta. Maailmaan syntymisen tarkoitus on tehdä kunniaa esi-isille. Kuolemaa ei varsinaisesti edes ajatella vaan shintolaisuudessa keskitytään uuden syntyyn. Puhtaus on hyvin tärkeää shintolaisille, ja siksi he puhdistautuvat rituaalisesti astuttuaan torii-portin alta pyhälle alueelle. Alueelle tullessa voidaan myös soittaa kelloa, jotta jumalat huomaavat tulijan. Shintolaiselta papilta voidaan pyytää esimerkiksi palvojan, tai hänen autonsa rituaalista puhdistamista. Papille myös viedään kotoa vanha "pienoistemppeli" poltettavaksi, sitä uudistettaessa.

Länsimaisille mahdollisesti tutuin shintolaisuuteen liittyvä asia on sumopaini, joka perustuu shintolaiseen rituaaliin, kamien kunniaksi. Painimaton yläpuolella oleva katos muistuttaa pyhäkön kattoa, ja erotuomari pukeutuu shintolaisen papin asua muistuttavaan pukuun. Ennen ottelua matolle heitellään suolaa karkottamaan pahat henget ja puhdistamaan matto.

Shintolaisuuteen ja muihin japanilaisiin ja kiinalaisiin uskontoihin tutustuminen on mielestäni mielenkiintoista, vaikka jotkut yksityiskohdat aiheuttavat länsimaiselle hieman kummastusta. On vaikea kuvitella, että ainakaan itse menisin puhdistuttamaan autoani jonkinlaisella uskonnollisella rituaalilla ja myös ruuan uhraaminen kameille vaikuttaa hieman omituiselta. Itse olen huomannut selkeää shintolaisuutta vain yhdessä elokuvassa ja muutenkin se on  länsimaisessa kulttuurissa varsin vieras käsite, joka sekoittuu ainakin itselläni helposti mm. buddhalaisuuteen.

J.H.